Dioksiini kaloissa

Andreas Eickelkamp

ChroniquesDuVasteMonde.com: EU on nostanut dioksiinin raja-arvoa 8: sta 25: een pikogrammaan (triljoona grammaa grammaa). Yksi biljoona on luku, jossa on 12 nollaa. Olisiko lisäys todella merkitystä?

Andreas Eickelkamp: Kyllä, koska dioksiinilla on nollatoleranssi, se on myrkyllistä myös pieninä määrinä, se kerääntyy ihmisten ja eläinten rasvakudokseen ja se tuskin hajoaa. Mitä vähemmän, sitä parempi. 80 prosenttia meistä syö eläinruokaa. Maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut, että meidän ei pitäisi ottaa yli neljä pikogrammaa painokiloa kohti. 65 kilon painoiselle naiselle olisi 260 pikogrammaa. 200 gramman kalalähde voi kuitenkin sisältää enintään 5 000 pikogrammaa dioksiinia yksinomaan uusien rajojen mukaisesti. WHO: n vaatimukset ylittyvät monta kertaa.



ChroniquesDuVasteMonde.com: Miksi arvoja nostettiin ollenkaan?

Andreas Eickelkamp: EU antaa taloudellisia etuja. Muussa tapauksessa se kieltää monien kalojen, kuten Itämeren turskan, myynnin, joka on yleensä erittäin saastunut dioksiinilla. Huono uudessa asetuksessa: EU rikkoo siten omaa ennalta varautumisen periaatettaan eli suojella EU: n kansalaisia ​​vaaroilta.

ChroniquesDuVasteMonde.com: Erityisesti rasvaiset kalat, kuten silli, makrilli ja lohi, kerääntyvät dioksiinia helposti, mutta toisaalta niitä pidetään erityisen terveinä. Eikö meidän pitäisi enää syödä niitä?

Andreas Eickelkamp: Kalan kulutus lisää periaatteessa dioksiinin nauttimisen todennäköisyyttä. Syvänmeren kalat eivät yleensä ole yhtä voimakkaasti saastuneita kuin Itämeren kalat. Ja muut eläimenosat, kuten turskamaksa, ovat paljon kuormitettuja kuin kalanfileet.



ChroniquesDuVasteMonde.com: Ja entä maatilan lohi, jossa liha on usein värjätty paksuilla rasvaverhoilla?

Andreas Eickelkamp: Hän voi sisältää enemmän dioksiinia kuin kevyempi, mutta se riippuu veden kuormituksesta. Lisätietoa voitaisiin sanoa, jos viranomaiset joutuivat julkaisemaan mittaustuloksensa. Koska he eivät tee sitä, sinun on kysyttävä, onko tietylle tuotteelle tehty mittauksia tietystä varastosta.

ChroniquesDuVasteMonde.com: Avainsana: uusi kuluttajatietolaki (VIG)

Andreas Eickelkamp: Täsmälleen. Laki on ollut voimassa 1. toukokuuta lähtien ja siinä säädetään, että jokaisella kuluttajalla on oikeus saada viranomaisilta elintarviketietoja. Tämä voi kuitenkin tapahtua vain, jos tuotetta on koskaan analysoitu valtion elintarvikkeiden seurannalla.

ChroniquesDuVasteMonde.com: Ja jos virastolla ei ole analyysiä?



Andreas Eickelkamp: Kuluttajalla ei valitettavasti ole oikeutta pyytää tietoja suoraan yritykseltä. Siksi viranomaisen on annettava valmistajalle mahdollisuus kommentoida. Mutta hän voi kieltäytyä antamasta tietoa, luottaa salaisuuteen. Silloin viranomaisen on mentävä tuomioistuimeen ja haastettava kuluttaja. Se maksaa paljon aikaa eikä hyödytä kuluttajaa lyhyellä aikavälillä.

ChroniquesDuVasteMonde.com: Onko uusi kuluttajatietolaki vain paperi-tiikeri?

Andreas Eickelkamp: Jopa hallitsevat puolueet eivät usko, että laki toimii. Siksi sitä olisi tarkistettava uudelleen vuonna 2010, jotta sitä voitaisiin parantaa.

Miltä 2,3,7,8-TCDD eli dioksiini haisee? (Maaliskuu 2024).



Dioksiini, kala, elintarvikekello, EU, ruoka, kuka, dioksiini, kala, elintarvikekello